Ideoita Siimapuiston päiväkodista

Siimapuiston päiväkodin Metsäpolku-ryhmän ideoita opetusohjelman tueksi ja lasten onnistumisen kokemusten vahvistamiseksi. Toimintakauden 2016–2017 opetusohjelman toteutus on jo saatu päätökseen useimmissa päiväkodeissa, ja pian pääsemme käsittelemään tuoreinta tutkimustietoa ohjelman vaikuttavuudesta koko päiväkotien tasolla.

Kiitos ohjelman menestyksekkäästä toteutuksesta kuuluu ahkerille varhaiskasvatuksen ammattilaisille, jotka ovat jaksaneet panostaa toteutukseen koko toimintakauden ajan!

PS_20170606053214 (3)

 

Mainokset

Suomen MindUP™-opetusohjelman kouluttajat

Suomen MindUP-opetusohjelma sai toukokuussa 2017 seitsemän uutta ja innokasta kouluttajaa. Tällä porukalla on hyvä jatkaa tulevan toimintakauden 2017–2018 yhteistyöprojekteihin, joissa mukana mm. Folkhälsanin Dagis-projektin suunnittelema lasten hyvinvointia ja sosiaalista tasa-arvoa edistävä interventiotutkimus.

18527262_429020740804145_2054706476661805024_o

Kuvassa vasemmalta oikealle: Ressu Petäinen, Rachel Bailey, Kaija Nissinen, Sivi Harkoma, Carola Ray, Julia Organ, Riikka Kaukonen, Taina Sainio ja Heli Puhakainen

Erityiskiitos Englannista saapuneille kouluttajille Julia Organille ja Rachel Baileylle antoisista koulutuspäivistä!

LASTEN KOKEMUKSIA MINDUP™-OPETUSOHJELMAN OPETUKSESTA

Aivot

Aikuinen kysyy keskittymisestä.

Lapsi: ”Keskittyy siihen asiaan mitä itse tekee eikä keskity siihen mitä yks toinen tekee.”

 

Aikuinen: ”Milloin hippokampusta tarvitaan?”

Lapsi: ”Silloin kun tarvii miettiä jotain asiaa.”

 

Aikuinen: ”Mitä aivojen osia muistat, sä sanoit, että siellä keskellä on joku?”

Lapsi: ”Ei mä sanoin ton punaisen, mutta mä en muista sen nimeä.”

Aikuinen: ”No miksikäs me sitä kutsutaan?”

(lapsi miettii)

Lapsi: ”Sen nimi on mantelitumake.”

Aikuinen: ”Mutta miksikäs me kutsutaan sitä, mikä lempinimi meillä sille on?”

(lapsi alkaa luetella lasten lempinimiä)

Aikuinen: ”Niin sillä mantelitumakkeellakin on se oma lempinimi, miksi me sitä kutsutaan?”

Lapsi: ”No vahtikoira tietenkin!”

 

Aikuinen: ”Milloin vahtikoira räksyttää?”

Lapsi: ”Silloin jos joku haluaa toisen lelun. Ja se toinen ai anna, mutta toinen ei saa ja se lyö. Niin silloin se vahtikoira räksyttää. Kaveri vie lelun kädestä ilman lupaa. Ja sitten jos lyö toisia, tai tönii, tai huutaa korvaan tai kaatuu maahan ja tulee verta nenästä.”

Aikuinen: ”Millainen tunne on silloin jos vahtikoira noin räksyttää?”

Lapsi: ”Paha tunne, tylsä tunne. Se on oikeesti tylsä tunne.”

Aikuinen: ”Mitä se viisas pöllö sanoo, jos joku on vienyt toisen lelun kädestä ilman lupaa?”

Lapsi: ”Älkää repikö, pitää vuorotella! Älkää lyökö toisianne. Eikä oteta kädestä. Älkää suuttuko muuten vahtikoira räksyttää.”

 

Aikuinen: ”Jos sun vahtikoira räksyttää, niin voitko sä pyytää viisaalta pöllöltä apua, vaikka jos sua pelottaa?”

Lapsi: ”Ai näin hau hau hau? Jos pimeässä joku lyö toista kovaa, niin vahtikoira räksyttää näin hau ja menee johonkin paikkaan, missä on valkoista.”

 

Aikuinen: ”Mikä aivojen tehtävä on?”

Lapsi: ”Suojella ihmistä.” 

MindUP™-ohjelma päiväkodeissa

Päiväkotien ideointia ohjelmaan sisältyvien teemojen ympärillä

Jumpparata tietoisen liikkumisen harjoitteluun16864899_386537948385758_2090024775891961554_n
Heittoharjoitus silmän ja käden koordinaatiota varten 16832363_386537945052425_7198010235438455640_n
Aistiharjoitus tietoisen haistamisen harjoitteluun 16831911_386537938385759_2362647723253957467_n
Liikkumisharjoitus noppaa heittämällä20170220_140528
Pöllöaskartelu20170302_181108[2]
20170302_175519
Yhteisöllisyyden rakentamista 20170302_175642
Aivoihin tutustumista 20170302_175351

Suomen MindUP™-opetusohjelman verkkoalusta tutkimuspäiväkodeille

Pieni Oppiva Mieli (POM)-tutkimushanke on ottanut käyttöönsä Wiki-alustan, josta löytyy ajankohtaista tietoa mm. hankkeen tulevista tapaamisista sekä vinkkejä opetusohjelman mukaisen pedagogiikan suunnitteluun. Suosittelemme alustaa lämpimästi tutkimuksessa mukana oleville varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Voitte pyytää kutsua alustalle sähköpostitse sivi.harkoma@helsinki.fi.

Wikin osoite: https://pienioppivamieli2016.wikispaces.com/

Tervetuloa POM-hankkeen nettisivuille! Tältä sivustolta löydätte hankkeen tuoreimmat kuulumiset ja tietoa tutkimuksesta.

POM-vertaisryhmätapaaminen 13.1.2017

Seuraava POM-päiväkotien yhteinen tapaaminen järjestetään Helsingin yliopistolla perjantaina 13.1.2017 klo 14-16.00. Tilaisuus on suunnattu tutkimuksessa syksyllä 2016 aloittaneiden päiväkotien henkilökunnalle sekä aiempina vuosina ohjelmassa mukana olleille mentoreille. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Aika: pe 13.1.2017 klo 14-16.00

Paikka: Siltavuorenpenger 10, Aurora-rakennus (sali 228)

Lisätietoja: sivi.harkoma@helsinki.fi

 

Vanhempien kokemuksia POM-tutkimuksesta

POM-hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan useilla tutkimukseen sisältyvillä mittareilla, joiden tulokset raportoidaan hankkeen toimintakauden päättyessä. Tässä vaiheessa tutkimusta voimme tehdä havaintoja lapsista sekä päiväkotiryhmässä että perheiden kotiympäristössä. Tässä muutamia esimerkkejä vanhempien havainnoista (nimet muutettu):

”Amandan isä kertoo, että lapsi pitää heille POM-hetkiä kotona. Hän on kertonut aivoista ja aivojen toiminnasta ja näyttää itse, miten päiväkodissa hengitellään.”

”Juliuksen äiti kertoo, että lapsi on ryhtynyt käyttämään sanontaa, ”Laitan sen tänne hippokampukseen muistiin.” Julius on myös ohjannut isoveljeä hengittelemään ja käyttämään otsalohkoja, kun isoveli on saanut ”raivarin”. Hetket ovat hänelle tärkeitä ja mieluisia.”

”Idan isän mukaan kotona lapsi on puhunut aivoista ja miten päiväkodissa hengitellään ja näyttänyt, miten toimitaan. Myös Valtteri on kertonut kotona, että päiväkodissa on POM-hetkiä ja niillä laitetaan kädet syliin ja silmät kiinni ja kuunnellaan hengitystä. Se on ihan helppoa. Eräs lapsista pitää POM-hetkiä leluille leikkiessään ja toinen takapenkillä automatkojen aikana. Aarni ja Kalle pitävät hetkiä kotona vanhemmille, kuulemma yleensä illalla ennen nukkumaan menoa.”

”Linan isä kertoi, että lapsi oli yhtenä iltana syksyllä ryhtynyt kertomaan aivoista ja hälytysnapista ja otsalohkoista ja hippokampuksesta, ja miten ne toimivat. Isä oli ollut ihan ihmeissään, että mitä kummaa lapsi puhuu ja googlettanut aivot ja niiden toiminnan. Tottahan kaikki olivat ja hänkin oppi uutta.”

”Anni on kertonut vanhemmille aivojen osista, ja siitä miten ne toimivat. Myös Niilon äiti kertoo, että syksyllä lapsi piti perheelle aivoluennon, ja aina silloin tällöin hän kertoo jostain käsitellystä aiheesta.”

”Onnin isä kertoo Onnin kertoneen tietävänsä aivojen toiminnasta, ja että meillä on aivoissa hippokampus, ja hypotalamus ja otsalohkot. Isä kertoo huomanneensa, että kun Onni pahoittaa mielensä, hän jää paikalleen ja hengittää.”

Kiitos kertomuksista aktiivisille opettajille ja vanhemmille!